Pahan Lallin tarina

Piisp Henrik kastaa suomalaisia kristityiksi Kupittaalla. Taustalla Ruotsin Erik kuningas suurine sotajoukkoineen
Piispa Henrik kastaa suomalaisia kristityiksi Kupittaalla. Taustalla Ruotsin Erik kuningas suurine sotajoukkoineen

FM Mauri Junttila

Kristinuskon arvellaan tulleen Suomeen noin vuonna 1155 ensimmäisen ristiretken myötä. Ristiretken tapahtuma aikaa ei tiedetä tarkkaan. On mainintoja siitä, että pakanoita olisi kastettu 1. ristiretken aikoina kristityiksi Turun Kupittaan lähteellä.

Ensimmäinen ristiretki Suomeen tehtiin Ruotsista. Nähtävästi se oli tehty kesäaikaan veneillä ja laivoilla. Ristiretkellä olivat olleet mukana Ruotsin kuningas Erik ja piispa Henrik. Piispan on arveltu olleen aluiltaan englantilaisen. Uskonto heillä oli ollut roomalaiskatolista, kuin se oli niinä aikoina ollut Pohjolassa ja suuressa osassa Eurooppaa.

Ristiretken voi nähdä liittyneen Ruotsin laajentumispyrkimyksiin. Piispa Henrik jäi ristiretkeltä järjestelemään perustettavan Suomen kirkon asioita. Hän oli Suomen 1. piispa. Varhaista katolisen kirkon esiintymistä tiedetään olleen Ahvenanmaalla ja sen saaristossa. Onhan se kuin levähdyspaikka kulkijoille Suomen ja Ruotsin välillä. Kansainvälistä kulkuakin oli ollut sitä kautta varhain. Ahvenanmaalta on nykyisin (v. 2016) löydetty yli tuhat vuotta vanhoja arabialaisia kolikoita.

Konstantinopolin patriarkan alainen kreikkalaiskatolilaisuus oli myös osoittanut laajentumishaluja viikinkipurjehtijoiden ajoilta. Esimerkiksi Suomen viime sodissa Neuvostoliitolle menettämillä aluilla oli asunut ortodoksiuskoisia. Heillä oli ollut luostarit Petsamossa ja Laatokan Valamon saaressa. Vanhaan aikaan Pyreneitten niemimaalle yltänyt islamilaisuus oli myös osoittanut laajenemismishaluja sotaisten, islamuskoisten maurien aikana. Islam ei edennyt Espanjaa kauemmaksi Eurooppaan.

Suomen ensimmäisen ristiretken aikaan Rooman kirkko oli ollut jo jakaantunut (v.1054). Oli olemassa Eurooppaa hallinnut roomalaiskatolinen kirkko ja siitä eronnut bysantin kirkko. Kyseisiä uskovia oli sanottu kreikkalaiskatoliksi ja/tai ortodokseiksi.

Ensimmäisen ristiretken ja seuraavien ristiretkien myötä suomalaiset alkoivat yhä enemmän kuulua Ruotsin kuningaskunnan alaisuuteen. Ruotsin alaisuuteen kuuluivat ensin ns. vakkasuomalaiset ja Suomenlahden pohjukan, Laatokasta Suomenlahteen laskevan Nevajoen seudun suomensukuiset inkerilaiset. Ensimmäinen raja Suomessa oli ollut Pähkinäsaaren rauhan raja vuodelta 1323. Niinä vanhoina aikona Novgorod hallitsi suurempia osia Suomesta kuin Ruotsi.

Ruotsin lisääntyvä jalansija maassamme toi mukanaan velvotteita, veroja ja maksuja. Kirkko tuli Suomeen muun ruotsalaisen hallinnon perässä ja yhtärintaa. Ruotsista pakanamaahan Suomeen tulleen katolisen kirkon ylläpito siirtyi kohta talonpoikien harteille. Rakennettiin kirkkoja, niitä alettiin rakentaa jopa kivestä. Jouduttiin myös ylläpitämään papisto. Eli velvollisuuksia ja maksuja tuli myös kirkon suuntaan. Uskottavasti myös idän vahva Novgorod rahasti alueillaan asuneita suomalaisia.

Niinä ikivanhoina aikoina harvaanasutun Suomen sydänmailla eläneitten eränkävijä-talonpoikien voi arvella olleen itsenäisiä. He elivät omavaraistalouksissa erämaissa.

He kävivät kauppaa turkiksilla, kapakaloilla, valmistallaan oluella. Ehkä pienessä määrin oli kauppaa myös viljalla? He saivat ehkä pitää myyntitulolanttinsa itse? Ei Novgorod eikä Ruotsi arvanneet viedä kaikkia heidän rahojaan. Verovapauksia oli myös myönnetty syviin metsiin asumaan asettuneille uudisasukkaille.

Ruotsi ei ollut vielä esimerkisi 1150 – 1450 luvuilla saanut kaiken hallitsevaa jalansijaa Suomeen. Hallinto kylläkin laajentui ja tiukkeni veroineen, maksuineen, sotaväen ottoineen, – muonituksineen ja monen monine maksuineen Suomeen. Melko kauan voi uskoa eränkävijä-talonpoikien saaneen elää omissa oloissaan sydänmailla.

Uskonpuhdistuksien aikaa Euroopassa

Euroopassa elettiin voimakkaasti kiivaita uskonpuhdistus aikoja. Saksalaisen teologin Martin Lutherin ajattelun myötä syntyi luterilaisuus nimen saanut uskonsuunta. Ruotsin yksinvaltias kuningas Kustaa Vaasa arvioi luterilaisuuden olevan oikean uskonsuunnan maalleen.

Hänen toimistaan uskontoon liittyen voidaan mainita vuosiluku 1527 ja Västeråsin valtiopäivät. Kustaa Vaasa määräsi Ruotsin katolisen kirkon omaisuuden kuuluvaksi Ruotsille. Käytännössä se tarkoitti, että yksinvaltias Kustaa Vaasa määräsi kaiken entisen katolisen kirkon omaisuuden kuuluvan kuin hänelle itselleen.

Luterilaisuuden myötä Suomeen tuli pappissääty. Kansalaiset saivat siitä raskaan taakan kantaa. Pappissääty tuli painavine kymmenyksineen ja papinmaksuineen. Ennestään meillä oli kallis aatelisto ylläpidettävänä. Huonoa sekin, että pappien virat olivat satojen vuosien ajan perinnöllisiä. Joihinkin kirkkoihin oli laitettu papeiksi ja apupapeiksi lähes kirjoitus- ja lukutaidottomia. Tai he olivat tavoiltaan peräti irstaita ja juoppoja.

Eroina luterilaisiin pappeihin voidaan mainita, että roomalaiskatolisen kirkon vaatimattomat papit ja piispat olivat pyhittäneet elämänsä Kristukselle. He eivät esimerkiksi saaneet suuria papinpalkkoja. Eivät katoliset papit ajele Mersuilla eivätkä muillakaan kalliilla autoilla. He (isä camillot) asuivat kirkkorakennuksen yhteydessä vaatimattomissa asunnoissa. He elävät perheettöminä miehinä. He ovat luvanneet elämänsä Korkeimmalle eli vain palvella pyyteettömästi Kristuksen palvelijoina, elää ilman maallisen mammonan ja mukavan ihannointia, ikävöintiä tai kaipausta.

Katolisella kirkolla on kouluja, joissa vähävaraisetkin voivat opiskella, voivat oppia lukemaan ja laskemaan. Katolisella kirkolla on sairaaloita, joissa työskentelee yhden tai useamman sairaanhoitajatutkinnon suorittaneita hoitajia. Heidän vakaumuksensa on auttaa lähimmäisiä. Katoliset kirkot antavat ruokaa ja yösijan niitä tarvitseville. Noita asioita tehdään katolisessa kirkossa pyytettömästi – lähimmäisen rakkaudesta.

Paha Lalli surmaa hyvän Henrikin

Henrik piispan surmasta kertovilla arkkiveisuilla ja legendoilla sama genre. Lalli on niissä raaka murhamies. Pahoista pahin oli Lalli. Alimpaan helvettiin kuuluva!

Sitävastoin piispa Henrik oli viaton uhri, joka tuli Suomeen pyyteettömänä kastamaan pakanoita uskoon, että he kuoltuaan kristittyinä saisivat ihanan osuuden Taivaasta. Pyhä mies piispa Henrikistä tuli. Hänet julistettiin katolisen kirkon pyhimykseksi.

Miekkalähetystä” voi kuitenkin uskoa olleen mukana myös tuossa I ristiretkessä pakanamaa Suomeen. Miekkalähetystä oli vielä satoja vuosia noiden tapahtumien jälkeen. Siitä voi nostaa esille esimerkin Etelä-Ameriikan atzteekki- ja inkaintiaanien käännyttämistä Kolumbuksen tutkimusretkien myötä.

Miekkalähetystä oli vielä autonomian aikana kaukana Suomen Lapissa. Shamaaneja, lapinnoitia sekä muita poppamiehiä vainottiin siellä vielä satoja vuosia. Heiltä rikottiin noitarummut, tuhottiin uhripaikat, seida-muistomerkit. Muutamilta Lapin rumpujen pärisyttäjä, joikaavalta poppamieheltä katkaistiin jopa kaula valtion pyövelien toimesta.

Paha, pahis pahinta laatua oli Lalli legendojen ja akkiviisujen mukaan. Mutta, Lallin legenda saattoi oikeasti mennä erilailla kuin se on meille kerrottu ja opetettu. Ja, kuinka se jäi historiaan. Ehkä se menikin seuraavan todentuntuisen tarinan mukaan?

Tarinamme eränkävijä-talonpoika Lalli oli eräänä kauniina maaliskuisena lauantai iltapäivänä vuonna 1158 palailemassa metsäreissultaan. Ehkä Lallin ajatuksissa oli Köyliönjärveen laskevan pienen puron varren kotisaunan kylyn lämpö ja ihanuus?

Eivät olleet mukavat eikä ihanat odottamassa Lallin talossa! Talo pihapiireineen oli kuin rosvolauman jäljiltä. Pihakoira oli isketty hengiltä. Ällöttäviä ulostepökylöitä ja virtsaamisjälkiä oli kaikkialla. Talon ruokavarat oli syöty ja loput viety. Hevosten heinätkin oli viety. Oluet oli juotu. Kerttu emäntä piikoineen löytyivät piestynä, raadeltuna, revittynä ja häväistyinä – itkemästä pirtin viilentyvän muurin kupeelta.

Näkemästään tulistunut Lalli lähti takaa-ajoon rosvolauman jäljille. Kohta hän saavuttikin heidät Köyliönjärven jäällä. Sitten seurasi rangaistus Henrik piispalle!

Lallin tulista voimaa voimme ihmetellä! Piispa matkasi tapansa mukaan valtavan saattojoukon kera. Suureen seurueesen kuuului myös parvi turvamiehiä. He olivat entisiä palkkasotilaita. Heissä oli espanjalaisia armottomia, sotaisia, vihaisia maureja ja idän valtavien arojen julmia, jo ulkonäöltäänkin kauhean näköisiä tataareja.

Se oli vain kuin salaman välähdys ja suuren saattojoukon keskellä ja turvamiesten ympäröimä piispa makasi kuolleena reessään pää halkaistuna Lallin kirveellä. Lallin tappotyöstä säikähtänyt seurue matkasi silmät kauhusta ympyräisinä aina Nousiaisiin. Sinne rakenettiin hautakirkko surmatulle piispalle.

Eivät tainneet piispan turvamiehet olla kovinkaan kyvykkäitä? Tavallinen suomalainen eränkävijä-talonpoika Lalli kykeni noin vain surmaamaan kirveellään Henrik piispan suuren saattojoukon keskeltä.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Lalli

https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%B6yli%C3%B6nkartano

https://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Henrik

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristinuskon_historia_Suomessa

http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi2/sivu_2_2_2.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ensimm%C3%A4inen_ristiretki_Suomeen

http://keskustelu.suomi24.fi/t/8848516/islamilainen-espanja-oli-monikulttuurinen-paratiisi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_luostari

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_rajamuutokset

http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/talonpoika_lalli_paha_pakana_vai_vihainen_viljelij

http://www.hs.fi/kotimaa/a1455246448700

http://www.academia.edu/1353908/Kristinuskon_ja_etnisen_uskon_kohtaamisia_pohjoisessa

http://www.lukio.palkane.fi/raamattunet/kr_tu_su.html

http://keskustelu.suomi24.fi/t/6315525/lapin-shamaani-suku!!!

https://www.teologia.fi/artikkelit/kristinuskon-historia/345-oppiriidat-hajottivat-lestadiolaisuuden-1800-ja-1900-lukujen-vaihteessa

Eränkävijä talonpoika Lalli surmaa hänen kotinsa tuhonneen Henrik piispan Köyliönjärven jäälle.
Eränkävijä-talonpoika Lalli  kärsii syntinsä seurauksesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.