Tarinoita Temmekseltä

FM Mauri Junttila

Tarinaa Temmeksen Haurukylän kansakoulusta

Haurukylän kansakoulu oli tyypillinen maaseudun ihmisten yhteinen rakastettu kyläkoulu. Koulun joulujuhlat, kevään päätösjuhlat, äitienpäivät koettiin kyläläisten kanssa yhdessä. Vanhan ajan 1950 – luvun kinkerit olivat myös yhteisiä tapahtumia kyläläisille ja kansakoululaisille. Koulurakennus on edelleen olemassa Temmeksen Haurukylässä, mutta ilman koululaisia se on ollut jo kauan.

Kouluoloista Limingan lakeudella

Kansakouluja alettiin perustaa Suomeen keisarillisen asetuksen kehoituksesta jo 1850 – luvulla. Liminkaan kansakoulu perustettiin ja rakennettiin 1860 – luvulla. Ehkä ensimmäisten joukossa Suomessa? Liminka oli siis niinä aikoina ollut eräitä valveutuneita kuntia maassamme.

Limingan ensimmäinen kansakoulu on vieläkin Limingan museoalueella hyväkuntoisena seisova kivirakennus. Se on siellä ns. kivikoulun nimellä. Sitä käytetään nykyisinkin vielä opetuksessa. Esimerkiksi viereinen Limingan taidekoulu pitää siellä luentojaan ja esimerkiksi piirustustunteja.

Nuoreen Suomen tasavaltaan tuli itsenäisyyden myötä omaa Suomen tasavallan kansalaiskasvatusta ja kansanopetusta. Meille annettiin siinä mielessä esimerkisi merkittävä kansakouluasetus vuonna 1921. Kansakouluistamme oli silloin ajateltu tehdä kuusivuotisia kouluikäisten lasten opinahjoja.

Huonoja taloudellisia aikoja elettiin kauan nuoressa Suomessa. Kansakoulurakennukset esimerkiksi olivat kalliita rakentaa. Opettajillekin piti kuntain maksaa palkkaa. Joten kustannuksia oli niistä.

Harva niiden vuoden 1921 ja myöhempien aikojen maaseudun lapsi kävi kaikki 6 luokkaa kansakoulua silloisena taloudellisesti huonona aikana. Monet joutuivat tyytymään pelkkään neljään luokkaan. Se tosin riitti silloin kansakoulun suorittamiseen. Sitten vain joutuisaan esimerkiksi uitto – ja metsätöihin tai haravan varteen tai ojankaivuusiin tai lehmiä paimentamaan ja lypsämään.

Kansakouluja perustettiin ensin taajamiin ja kirkonkyliin. Esimerkiksi ylitemmesläinen Yrjö Erkki Junttila (1900-1952) oli käynyt nuorena kansakoulunsa lähes kotitalonsa vieressä Yli – Temmeksellä. Se oli nähtävästi ollut vielä keisarillisen kansakouluasetuksen aikaisia ja alaisia kouluja? Kansakouluasetuksemme aikaan hän oli ollut jo 21 – vuotias nuorimies.

Temmeksen kunnan Haurukylän, Suomen vuoden 1921 kouluasetuksen alainen kansakoulu alkoi toimia vuonna 1923. Se toimi ensin vuokralla viereisen Mikkolan talon isossa pirtissä. Se sai oman kokonaan uudesta rakennetun koulurakennuksen Mikkolan talon viereen. Kansakoulu toimi enimmän osan elinajastaan kaksiopettajaisena ylä – ja alaluokkain kansakouluna. Ns. sodan jälkeisten suurten ikäluokkain tultua kansakouluikään Haurukylän kansakoulua laajennettiin viereen rakennetulla kansakoulun uudisrakennuksella.

Eräitä Haurukylään ja – kansakouluun liittyviä ihmisiä

Kaikki Temmeksen Haurukylän kansakoulussa koululaisina olleet eivät olleet meikäläisen kaltaisia tavallisia tavallisten polkujen tallaajia. Muista erottuneitakin oli koululaisten joukoissa. Esimerkiksi 1950 – 1960 lukujen koululaisista Haurukylän kansakoulusta Tyrnävän Korvenkylän Alasarelan veljeksistä tuli korkeasti kouluttautuneita yliopistomiehiä. Alasaarelan veljesten kanssa suunnilleen samanikäisiä oleva haurukyläläinen Sirkka – Liisa Kivelä os. Rusila on lääketieteen alalta eräs korkeasti kouluttauneita naisia maassamme.

Haurukylän kansakouluun liittyvänä voidaan mainita myös suosittu näyttelijä, koomikko Leo Lastumäki (1927-2012). Hänen äitinsä oli toiminut muutamia vuosia Haurukylän kansakoulussa keittäjä – vahtimestarina. Heidän pieni perheensä asui silloin Haurukylän kansakoululla. Alkujaan Limingan pitäjän Lapinkankaan kylän Leo pojasta kasvoi 195 cm pituinen vankkarakenteinen mies. Leo Lastumäen suureen suosioon ja tunnettavuuteen voi arvella vaikuttaneen silloisen television ja erityisesti väritelevision voimakas kehittymisen ja yleistymisen.

Temmeksen haurukyläläinen maanviljelijä Hannes Pehkonen kehitti ja rakensi kotipajassaan traktorikaivurin Fordson Major traktorinsa päälle. Se oli ollut puusta rakennettu. Raahen Konepaja OY alkoi valmistaa sitä metallisena. Temmeskaivuria oli traktorin päälle pultattuna ja myös kuin pieneen peräkärryyn rakennettuna. Ne saivat käyttövoimansa traktorin peräpään kardaaliakselilta.

Haurukyläläistä Mouckan taloa oli asunut ja isännöidyt vanhaan aikaan Abraham Schroderus (vv. 1690-1775) niminen mies. Hän oli toiminut valtiopäivämiehenä talonpoikaissäädyn edustajana Ruotsin vallan aikana. Moukka on nykyisin ollut alkujaan ylivieskalaisten Isokosken miesten talo. Isokosket ostivat sen viime sotien jälkeen.

Peloiteltiin koulunvaihdolla

Se oli 1950 – luvun alkua, kun Tyrnävän Korvenkylän Limingan kunnassa kirjoilla olevia kouluikäisiä lapsia peloteltiin pahemman kerran. Kuntain päättäjät olivat suunnitelleet niin ikäviä, että Tyrnävän Korvenkylän liminkalaisten lasten pitääkin alkaa kulkea kansakouluaan kaukana Alatemmeksen uudessa kansakoulussa.

Sinne olisi ollut koulumatkaa todella pitkästi eli hiukan yli 12 kilometriä. Haurukylän kansakouluun koulumatka oli vain noin 4 kilometriä. Koulumatkojen pituuksissa olisi siis silloin ollut hyvin paljon eroja.

Temmeksen Haurukylän kansakouluun hiihti, käveli tai juoksi kivaa ja mukavaa sekä suojaisaa, viihtyisää metsätietä melko nopeaan. Alatemmekselle pitkä koulumatka olisi pitänyt kulkea melko suojattomia ja tuulisia polkuja sekä silloisia teitä myöten. Valtatie nelostien reunaa kulkeminen olisi myös ollut pitkä osa ikävää raskasta koulumatkaa.

Koulukyydit niinä aikona olivat vielä tuntemattomia niillä Limingan laukeuden seuduilla. Haurukylän kansakouluun kulki matkan nätisti jopa varttitunnin seuduille koulujen hiihtokilpailujen vauhtia hiihtäen. Kelloja ei silloin ollut ranteessa eikä taskussa. Mutta, kun katsoi ajan koulun kellosta ja sitten kodin kellosta, niin hyvin lähelle todellisen ajan sai katsoa juostusta hiihdetystä koulumatkasta. Siksikin oikea oli aika, samaa valtion aikaa elettiin kotona ja koulussa. Radiosta kuunneltiin tarkkaan kello seitsemän äänimerkki ja pantiin pirtin kello oikeaan aikaan – tarvittaessa.

Taannoinen tyrnäväläinen taksiautoilija ja koulukyytejäkin paljon ajanut Esko Pekkala tarinoi kymmeniä vuosia sitten, että esimerkiksi reippaat ja hyväkuntoiset Kaikkosen Idan ja Toivon pojat Jussi ja Hannu ovat takaisin Tyrnävän kirkolla jo samaan aikaan kuin hänkin. Pojilla olivat hyvät polkupyörät kotinsa kujansuussa maitolavan vieressä odottamassa ja valmiina ajettaviksi – kovaa.

Noista reippaista Kaikkosen pojista tuli myöhemmin aktiivikersantteja armeijan töihin. Ennen koulukyytejä esimerkisi Korvenkylän Tyrnävän kunnan puolella asuvat Kaikkosen lapset kävelivät tai hiihtivät Tyrnävän Keskikylään Koivikon koululle.

Voi arvella, että koulukyydit eivät kaikin paikoin monissa kunnissa menneet oikein. Tyrnävälläkin voi uskoa olleen kyläkulmia, että koulukyydit eivät menneet niin kuin olisi kuulunut mennä. Toiset koululaislapset olivat selvästi huonommassa jamassa kuin toiset.

Valtatie nelostien työmaita

Vielä 1950 – luvun aluilla Haurukylän kansakoulun ikkunasta ulos katsoessa näki ohitse kulkevan tutun ”haapavetisen” – linja -auton. Se ajoi Haapaveden kirkonkylän ja Oulun linja auto aseman väliä kerran päivässä. Sillä, pääsi linja – automatkan varrelta käymään vaatekaupassa, asioilla, hammas – , silmälääkärissä tai esimerkiksi vain markkinoilla Oulussa ja sitten vain takaisin kotiin.

Keltaisia postiautojakin kulki vielä kauan uudistettua nelostietäkin myöten. Niillä pääsi myös nätisti Ouluun ja takaisin. Ne kuljettivat postia, pienempää rahtia ja paljon ihmisiä, matkustavaisia.

Haurukylän kohdalla alkoivat suuret uudistettavan nelostien rakennustyöt talvella 1953. Nelostie sai siellä täysin uuden linjauksen. Haurukyän kautta kulkenut nelostie jäi sinne vain pelkäksi kylätieksi.

Uudistettavan nelostien työmaa 1950 – luvun alussa Haurukylässä oli juuri korvenkyläläisten lasten Haurukylän kansakoulun koulupolun vieressä. Siitä oli hyvin paljon ihmeteltävä ja katseltavaa meille silloisille kansakoululaisille.

Täytemaata ajettiin uudelle tiepohjalle useilla suurilla, teliperäisilläkin kuorma – autoilla läheiseltä Haurunkankaalta. Kuorma autot kuormattiin sinkkiköysikäyttöisillä kaivinkoneilla, hullu – Jusseilla. Pyöräkuormaajia ei siellä näkynyt töissä. Oli niitä jo olemassa Suomessa siihen aikaan.

Haurunkankaalle jäi täytemaanajojen jälkeen suuria kirkasvetisiä sorakuoppia. Niissä saattoi uida kesällä. Niissä tulikin uitua usein koulumatkan yhteydessä 1950 – vuosikymmenellä. Silloin oli niin lämpimiä syksyjä, että vesi oli vielä uimakelpoisen lämmintä kansakoulun alettua syyskuussa.

Nelostietä on korjailtu ja paranneltu usein ja paljon. Temmeksenkin kohdalla sitä työtä on tehty usein. Nelostietä levennettiin. Se sai kestopäällysteen. Se sai useita alikulku käytäviä, – tunneleitä, liittymiä se sai myös useita ja katulamppujen kirkkaan valaistuksen pitkälle matkaa. Pyöräteitäkin on rakennettu paljon nelostien viereen.

Sielläkin on viihtyisiä maantien levennyksiä. Ne ovat esimerkkiksi automatkailijoille tarpeellisia, tärkeitä levähdyspaikkoja. Kohtapuolin niissä alkoi pitää lepotaukoja myös pitkän matkan rekka – autoja. Matkaa olikin rekoilla kulkea, kun kuljettivat esimerkikksi Jäämereltä norjalaisilta kalankasvatuslaitoksilta lohta ja muutakin ruokakalaa esimerkiksi Helsinkiin.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Haurukyl%C3%A4

https://fi.wikipedia.org/wiki/Temmes

http://historiantapahtumia.omablogi.fi/haurukylan-kansakoulussa-kuusijuhlassa/

http://mamijunt.angelfire.com/index.blog?entry_id=1454709

https://historioitsija.blogaaja.fi/syyskuun-2017-juttuja/

https://mauritarinoi.myblog.de/mauritarinoi/art/8642442

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansakoulu

http://materiaalit.internetix.fi/fi/opintojaksot/9historia/kouluhistoria/kansakoulun_syntyminen

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/10/26/itsenaisen-suomen-oppivelvollisuuskoulu

http://www.kirjastovirma.fi/koulut/utajarvi/01

https://www.parempaakouluruokaa.fi/kouluruokailu/kouluruoan-vuosikymmenet/

https://www.proelia.fi/index.php?p=1_2_muistojen-tulvat

Muistojen tulva; Tarinoita Tyrnävän Korvenkylästä. Toimittaneet: Matti, Erkki ja Esko Alasaarela. Pohjolan Painotuote OY Rovaniemi 2011.

Temmeksen Haurukylän kansakoululaisia 1950 – luvulla

Elettiinpä ennenkin

FM Mauri Junttila

Ennen kaikki oli erilaista. Esimerkiksi presidentit olivat persoonallisia miehiä. Heistä käyvät esimerkkeinä Paasikivi ja Kekkonen. Politiikka oli myös mielenkiintoista seurata. Miehet olivat ennen miehiä. Ei silloin ollut ”homppelipoikien, eikä – lesbiantyttöjen” ihannontia. Tänään voidaan jo tosissaan ihmetellä, että mihin onkaan maailma menossa?

Kekkosen presidenttikausi alkoi vuonna1956

Urho Kaleva Kekkonen (vv. 1900-1986) valittiin 1. kerran presidentiksimme talvella 1956. Vaalit erottuivat edellisistä vaaleista. Vaalipropaganda oli ollut kovaa muuten niin rauhallisessa Suomessa.

Urho Kekkonen ei ollut maanviljelijä enempää kuin muutkaan silloiset presidenttiehdokkaat. Hän kuitenkin vaikutti silloin siltä, että hän on oikea presidentti meille maanviljelijöille. Muut ehdokkaat eivät olleet lähellekkään sitä, mitä Kekkonen oli.

Urho Kekkonen ei ollut pelloillaan raataneen maanviljelijän näköinen. Herran näköinen ja oloinen hän oli. Hänellä olivat kauniit hoidetut sileät kädet ja suoraryhtinen vartalo. Ei se ollut raskaan työn kumaraan painama. Presidenttinä, seisoessaan valtiovierailuilla kuninkaallisten rinnalla hän näytti jalosukuiselta, ylväältä mieheltä. Urho Kekkonen oli komeampi mies kuin silloiset kuninkaalliset!

Me, maanviljelijät äänestimme Kekkosta kuin omana miehenä presidentiksemme. Oli Kekkosella toki ollut paljon kannattajia ja äänestäjiä muistakin ammattiryhmistä, koska hän yleensä tuli valituksi presidentiksi talvella 1956. Hän oli esimerkiksi ollut ministerien viroissa ja jo vuosia pääministerinä kauan ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja. Tunnettu ja ansioitunut diplomaatti ja politiikkomies hän oli meillä Suomessa.

Huonoakin oli Kekkosessa. Se esimerkiksi oli ikävää luettavaa meille rauhan miehille, että hän oli Suomen vapaussodassa (1918) toiminut lapsisotilaana – pyövelinä. Voittaneet olivat kohdelleet julmasti Suomen vuoden 1918 sodan hävinneitä. Kekkonen ei ollut poikkeus sotaisten joukossa.

Väärää oli Kekkosen toiminta ollut eli teloittaa viattomia lapsia ja naisia joukoittain, läjäpäihin. Sisällissodat ovat julmia. Niin oli myös Suomen vuoden 1918 sota. Saattoi Kekkosella olla turhaa kiinnostusta väkivaltaan? Hän oli esimerkiksi 1930 – luvulla ollut kiinnostunut natsismista ja kansallissosialismista ja oli käynyt tutustumassa kansallissosialismiin natsi – Saksassa.

Porkkalan vuokra – alueen luovutus ja palautus

Me suomalaiset olimme mukana koko kansana ja maana II maailmansodassa. Siihen näemme liittyvän esimerkiksi talvisotamme Neuvostoliittoa vastaan. Neuvostoliiton johtaja Stalin piti maatamme etupiiriinsä kuuluvana Molotov – Ribbentropin sopimuksen mukaan.

Lyhyttä ja kiivasta talvisotaa pidämme me suomalaiset puolustussotana. Eli Neuvostoliitto oli sodan pahiksia. Hävisimme Suomen talvisodan alueluovutusten ja suurten sotakorvausten myötä. Yleisesti nähdään, että talvisota yhdisti, silloin meidät entiset ennen niin eripuraiset suomalaiset.

Toisen maailmansodan Pohjois – Euroopan merkittävin sota oli jatkosota (vv. 1941-1944), sitä käytiin Suomen ja Neuvostoliiton kesken monin paikoin laajassa Lapissa, Vienan Karjalassa, Kannaksella sekä myös monin paikoin Suomenlahdella ja sen saarissa. Jatkosotaan liittyi kiivas hyökkäysvaihe ja rauhallisempi asemasotavaihe sekä perääntymisvaihe.

Jatkosodan lopputulos oli häviö meille suomalaille. Seurasi suuria alueluovutuksia Neuvostoliitolle. Seurasi suuria väestönsiirtoja, kun noin 420 000 sotaevakkoa siirrettiin menetetyiltä alueilta tynkä – Suomeen. Neuvostoliitto esitti meille myös suuren sotakorvauslaskun – meille sodan hävinneille suomalaisille.

Rauhansopimukseen jatkosodan voittajan Neuvostoliiton kanssa kuului entisten waffenbrudereitten, aseveljiemme eli sakemannien, sakujen karkoitus maastamme. Rauhansopimukseen kuului myös pääkaupunki Helsingin läheisen Porkkalan vuokra – alueen luovutus Neuvostoliitolle. Sopimus oli 50 – vuoden pituinen. Neuvostoliittolaisilla oli siellä iso Porkkalan varuskunta urheilukenttineen ja lentokenttineen sekä Obbnäsin laivastoasema syväsatamineen.

Neuvostoliitto sai aikanaan johtajakseen Nikita Chrustsovin. Suomalaisille se tarkoitti hyvää. Hän suhtautui ystävällismielisesti entisiin vihollisiinsa – entisiin natsihenkisiin vihollissuomalaisiin.

Nikita Chrustsov antoi meille suomalaisille varauksettomasti ihmisarvon. Vaikka me suomalaiset olimme olleet julmia ja natsihenkisiä jatkosodan – aikana. Miehittäjinä kohtelimme itäkarjalaisia julmasti. Raakalaismaisesti kohtelimme miehittämämme itä – Karjalan puolustuskyvyttömiä naisia ja lapsia. Sissi – ja kaukopartiomatkoillamme Neuvostoliittoon surmasimme myös paikallisten sairaaloiden henkilöstöä ja potilaita kuin pahoina vihollisina.

Raakalaismaista oli sekin, mitä tapahtui tulilinjoilla, että neuvostoliittolaisia naissotavankeja sidottiin kettingillä petäjään. Sitten heitä raiskattin tuntikaupalla monissa miehin – hengettömiksi. Joiltakin naisilta leikattiin julmasti puukolla rinnat pois.

Sodan propaganda on aina sodan propagandaa. Omia julmuuksia siloteltiin. Neuvostoliittolaisten tekemiä surmatöitä ja tuhotöitä suurenneltiin. Propagandan vääryyksiä oli sekin, että muokata ajatuksiamme siten, että sairas julmuus ja väkivalta oli kuin ollut isänmaallista toimintaa!

Paasikivi – Kekkosen linja

Sotien jälkeiseltä ajalta muistamme Paasikiven – Kekkosen linjan. Se oli yksinomaan rauhallisen ja ystävällisen elämäntavan kannattamista naapurustojen Neuvostoliiton ja Suomen kesken. Pyrittiin ystävällisen politiikan hoidon avulla luomaan hyvät suhteet suureen naapuriin Neuvostoliittoon. Solmittiin vuonna 1948 Neuvostoliiton kanssa silloin niin tärkeä ja huomattu YYA sopimus.

Maailman politiikassa elettiin ns. kylmän sodan liennyksen aikaa. Suomi oli myös osaltaan mukana

kansainvälisessä politiikassa. Se oli meille esimerkkitapaus liennytyksestä, kun saimme Porkkalan vuokra – alueen takaisin (v.1956) paljon ennen vuokra ajan loppumista.

Neuvostoliitto, jolle olimme pakotettuja maksamaan suuria sotakorvauksia pian jatkosodan jälkeen muuttui äkkiä – muutamassa yössä ystäväksi ja suureksi runsauden sarveksi. Sieltä saatiin lähes ilmaista bensaa, moottoriöljyä, vaseliiniä. Kaivannaistuotteita ja lannoitteita tuli sieltä myös.

Saimme juna-ja laivalasteittain ilmaista viljaa ihmisille: vehnää, vehnänlesettä, maissia, melassia ja soijaa sekä ravintorikasta syötävää viljaa myös kotieläimillemme lehmille, hevosille, sioille jne.

Tuli meille myös edullisia neuvostoliittolaisia dieselkäyttöisiä väkivahvoja Belarus traktoreita, jotka olivat varustettu vahvoilla hydraulisilla kolmipistenostolaitteilla, lähes ikuisilla teräsvyörenkailla ja lämpimillä teräsrakenteisilla turvaohjaamoilla. Belarukset olivat hyviä traktoreita maanviljelyyn. Tarpeellisiakin, olihan meillä kova pula elintarvikkeista.

Henkilöautoja aloimme myös saada Neuvostoliitosta. Puhuttiin itäautoista. Tsekkiläinen Skoda luettiin myös itäautoksi. Skoda Oktaviaa parempaa ei niinä aikoina ollut. Autojen avulla meille tuli mahdolliseksi liikkua muidenkin ihmisten joukossa kylillä esimerkiksi uskovaisten seuroissa, puolueiden tupailloissa ja vaikkapa suosituissa juhannusvalviaisissa, kun aloimme saada lähes ilmaisia Volga dieseleitä. Moskvits imaisi huoletta bensaa, mutta sekin oli silloin lähes ilmaista.

Hyväntahtoisuus on merkittävä osa venäläistä kansanluonnetta. Hyväntahtoisuus säilyi myös neuvostoihmisillä. Sitä voi nähdä siinäkin, että hyväksyivät meidät entiset natsisotarikolliset naapureikseen itsenäisenä vapaana maana.

Mihin olemmekaan menossa?

Pääasiassa germaanis – englantilaisperäinen väkivaltainen länsimainen kulttuuri on johtanut ja kiusannut sekä villinnnyt mailman kansoja jo kauan. Se on mukaansa tempaavaa vaikutuksille alttiille heikkoluonteisille erityisesti naismaisille miehille. Siihen liittyy esimerkiksi valehtelua ja takapuheisuutta. Toisia, viattomia syytetään. Raakalaismaista julmuutta ihanoidaan, kannatetaan.

Tämän päivän ameriikkalaiset toimintafilmit ovat esimerkkinä niille sotahulluille joiden kehitys elää vielä kaukaista kivikautta. Tämän päivän toimintafilmeissä tapetaan läjäpäihin. Ammutaan ensin ja sitten vasta kysytään tunnussanaa kuin esimerkiksi amerikkalaisissa tv – poliisisarjoissa.

Niihin liittyy myös näyttäviä räjäytyksiä. Ehkä luodaan tieten tahtoen kuvaa, että ydinräjäytykset eivät juuri eroa esimerkikksi näyttävistä uudenvuoden ilotulituksista. Ja, myös muovataan ajatuksia, että kun hyökätään Neuvostoliittoon terveinä säilymme luodeista, miinoista jopa atomipommeista huolimatta.

Vertauksena voidaan mainita, että entisessä neuvostokulttuurissa esitettiin kaunista balettia ja jäätanssia.Oli paljon komeaa kuorolaulua ja kerrottiin kauniita venäläisiä eläinsatuja. Neuvostoliitossa oli kehittävää shakinpeluuta jne. Henkiset arvot ja eläinten, luonnon ja ihmisten kauneuden korostaminen oli arvokasta. NL:ssa kouluissa matematiikan osaaminen oli arvostettua. Monet neuvostoliittolaiset osasivat parempaa englantia kuin monet alkuperäiset englanninkieliset.

Avaruuden valloituksessa Neuvostoliitto oli selvästi edellä USA:a. Varmaan USA:lla tuli paljon enemmän uhreja avaruuden valloituksessa kuin koskettavan surullinen Laika koiran kohtalo itänaapurissa. Kaikki oli niin salattua ja salaperäistä USA:ssa, että mahdotonta on tietää esimerkiksi ihmisuhrien todellista määrää USA:n avaruuden valloituksessa.

Asekätkentä

Asekätkentä nimen saanut toiminta oli heti jatkosodan jälkeen. Se oli aseiden, ammusten ja muun sotamateriaalin hajasijoittamista. Materiaalia kaivettiin varmaan piiloon, salattuihin paikkoihin, tuntemattomiin syvien metsien salaisiin metsähautoihin. Materiaalia oli laitettu huolella suojaan kosteudelta eristettyihin puulaatikoihin.

Asekätkennän idean takana oli ollut suomalaisia sotahulluja upseereita. Joita kiinnosti sotiminen ja tappaminen. Eivät he olleet esimerkiksi kiinnostuneita työnteosta tai opiskelusta.

Sekin kiehtoi ja hurmasi monia, kun vahvassa, voimakkaassa natsi – Saksan armeijassa esimerkiksi kouluja käymätön teurastaja saattoi kohota korkeaan majurin arvoon. Meillä oli myös sitä käytäntöä armeijassamme, että mies, joka ei millään ollut saanut suoritettua suomalaista keskikoulua. Ei sitten millään. Hän Suomen armeijassa saattoi kohota majurin korkeaan arvoon.

Syksyn 1944 sotahulluilla suomalaisilla oli ollut tarkoitus alkaa sissisotaan Neuvostoliitto vastaan heti jatkosodan jälkeen – uutena sotana. Se ei heitä huolettanut, että olimme juuri hävinneet jopa pahemman kerran sodan Neuvostoliitolle, tuolle USA:n loputtomalla sotamateriaalilla avustamalle itäiselle sotilasmahdille.

Neuvostoliitto ei ollut kiinnostunut uudesta sodasta. Sanoivat, hyväntahtoiset neuvostoliittolaiset vain, että eikö suomipojilla tullut jo rikottua lukuisia juoksuennätyksiä Karjalan läpimurron aikana? Suomalaiset sotahullut upseerit itkivät ja valittivat suureen ääneen, kun eivät päässeet tappamaan.

Asekätkenttää tekivät etupäässä suojeluskuntalaiset syksyllä ennen järjestönsä lakkauttamista. Kätkennässä oli ollut mukana monenarvoisia sotilaita ja ilman sotilasarvoa myös. Muuan nainenkin oli ollut heidän joukossa. Materiaalia he saivat monista suomalaisista kotiuttamiskeskuksista, jotka kotiuttivat jatko – ja Lapinsodaan kotiutettavia. Esimerkiksi Oulussa oli ollut iso kotiuttamiskeskus.

Kätketyssä sotamateriaalissa oli ollut myös esimerkiksi vaatteita, sidetarpeita, kahvia, säilykkeitä, suklaata, leipää, viljaa muuta monenlaista muonaa. Oli ollut viinaa sekä saksalaisäilykkeitä. Öljylamppuja ja kynttilöitä oli myös ollut.

Saksalainen säilykeliha oli ollut sota – aikana keskitysleirien juutalaisista valmistettua. Natsi – saksalaiset olivat olleet niin taloudellisia, että tekivät juutalaisista myös säilykelihaa. Esimerkiksi sotahullut uuteen sissisotaan mielineet suomalaisupseerit söivät sitä maistuvana lihasäilykkeenä.

Lähteitä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_presidentinvaali_1956

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_kes%C3%A4olympialaisissa_1956

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi_talviolympialaisissa_1952

https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuoden_1956_yleislakko

https://fi.wikipedia.org/wiki/Porkkalan_vuokra-alue

https://fi.wikisource.org/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus,_salainen_lis%C3%A4p%C3%B6yt%C3%A4kirja

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ryti%E2%80%93Ribbentrop-sopimus

https://www.google.com/search?q=nikita+chrustsov&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-b

https://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus

https://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen

https://sites.google.com/site/kekkosen1matkoja/

https://historiantapahtumia.vuodatus.net/

http://historiantapahtumia.omablogi.fi/presidentti-kekkosen-matkustelut-pohjoismaihin-1956-1957/

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000607457.html

https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Karjalan_keskitysleirit

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/suomalaiset-vankileirit-vankeja-ammuttiin-ja-asiakirjat-tuhottiin/

https://fi.wikipedia.org/wiki/Asek%C3%A4tkent%C3%A4

http://www.suomensotilas.fi/asekatkenta-pelasti-suomen/

eräs suur Suomen kartta